Moi.
Mä oon Heli, (-98) ja viettelen parhaillaan välivuosia määrän X kunnes tzemiin itseeni kouluun tai muuta sellasta.
Miettisin hetken, et en oo itestäni sen suuremin kertonu mitään, et ehkä nyt ois aika. Onko liian tylsää lukea vaan faktoja tässä minusta listattuna? Haluisitteko mieluummin et kertoisin millanen on mun täydellinen päivä? Että mun äiti kuvailis mua tähän?
Tää strugle oli mulla kauan, ja siks tää postaus on viipynyt mut päätin olla kerrankin yksinkertanen ja vaan listata tähän asioita!
----------------------------------------------------
Mun nimi on Heli, eikä mulla oikeestaan oo ko perheen kesken lempinimiä.
Puhun yleisesti paljon ja nopeesti. En kuitenkaan "PohjoisKarjalan murretta" pelkästään, koska en tykkää siitä. Oon opetellu sekottaan mun puheeseen muita murtei silleen et se kuulostaa musta kivalta :)
Asuin kotoo vanhempien (+ kahden siskon ja nelijalkasten) kanssa ala-ja yläasteen ja ammattikouluun muutin Joensuuhun. Tunnin ajomatkan päähän mun perheestä.
Mun lempiruokia on mannapuuro, riisipuuro, mustikkakiisseli, uunikasvikset soijarouheella ja porkkanalaatikko.
Lemppariherkkuja taas suklaa, jäätelö ja sipsit. Karkit, pähkinät ja limpparit ei oikein oo mun juttu.
Lempparibiiseistä tein just listaa Spotify:hyn, ja se löytyy mun käyttäjältä (HeliParviainen) "all my faves".
Mut perus poppi ja vanhanajan rokki on jees.
Pelkään ötököitä, PALJON.
En oo absolutisti, mutta alkoholi ei oo mua varten. Otan ne kalorit itelleni mieluummin vaikka suklaasta. Periaatteessa ite ymmärrän kyl miks ihmiset juo ja miks känni on tavoteltavaa, mut mä en vaan jaksa sellasta. Mulla on sille rahalle muutakin käyttöä ja mua ärsyttää paljon se et joudun aina selitteleen et miks en juo niinkun "normaaliin suomalaiseen tapaan kuulus". Jos sä et pysty tanssimaan tai puhumaan ihmisille ilman känniä, niin ei oo mun ongelma. Mä pystyn.
Oon harrastanu kilpauintia, yleisurheilua ja kanteleensoittoa koko nuoruuteni, mut ne kaikki jäi ko muuttasin Joensuuhun opiskelemaan.
Ja tosissaan valmistuin lähihoitajaks 2016 kesäkuussa. Se ei kuitenkaan todella oo mun unelma-ammatti, mutta kävin koulun, koska tuolta alalta luulis aina olevan töitä jos leipää ei pöytään muuten saa.
Valmistumisen jälkeen ostin itelleni yksiö Joensuusta.
Ihan omilla rahoilla, jotka on tilille tullu Mäkkärillä tehdystä työstä. (Mäkkimimmi vuodesta 2012 asti :)
Haluisin opiskella tulevaisuudessa jotain mikä liittys matkailuun, kauneuteen&terveyteen, englaninkieleen tai valokuvaamiseen.
Suomessa mun lempparikaupunkeja on Helsinki ja Tampere (vaikka oon pohjimmiltaan landetyttö)
Toivottavasti joskus itse asun siellä.
Ko mut tapaa ensimäistä kertaa, oon salee aika ujo ja hiljanen. Koitan kuitenkin olla aina sellai "kaikkien kaveri" ja kun mun kans viettää aikaa niin tulee huomaan et oon 4real sellanen rento, positiivinen ja energinen muija jolla on paljon asennetta.
Mun lempparivuodenaika on syksy.
Kesällä kuljetaan puolalasti, keväällä mikään vaatetus ei tunnu hyvältä ja talvella näytät kävelevältä vaaterekiltä jos haluat et on lämmin.
Rakkautta on myös ruoka (nykyään enemmän vege painotteinen), musiikki, kynttilät, tanssiminen, kosmetiikka, matkustelu ja oma tila.
Rakkauselämä mulla tosin on hieman laihanlainen.. En oo kertaakaan seurustellu, JA I'MMA TOTALLY FINE WITH THAT. Viihdyn hirveen hyvin yksinäni tai mun kavereiden seurassa. Oon jotenki vähä tunnevammanen, ja sitoutuminen ei oo ollu viellä mun juttu. Haluaisin kuitenki perheen nuorena (reippaasti alle30), mut saa nähdä. Tarviis sen miehen siihen? Mut toisaalta adoptio on aina ollu ihan selkee mulle! Ja keinohedelmöitys vois kans olla vaihtoehto.
Mun kaveripiiri on Suomessa tällähetkellä aika suppea, mut mä oon ihan fine sen asian kans.
Mun kaveripiiri on Suomessa tällähetkellä aika suppea, mut mä oon ihan fine sen asian kans.
Ja en oo lokeroinu itteeni mihinkään boksiin.
Jos ihastun mieheen, oon okei asian kans.
Jos ihastun naiseen, oon okei asian kans.
AuPair ura mulla alkaa 03/01/17, ja täältä tulee varmasti hyvin huomaamaan miten se mulla menee!
Ylipäänsä mä alotin bloggaamaan alunperin pikkusiskon suosittelujen seurauksena. Nyt mä oon hänele maailman kiitolisin, koska tää tosissaan on mun juttu, tai siltä tää on tuntunu jo pidemän aikaa.
Bloggaan mun elämästä.
Millasia mun päivät on, mikä fiilis ja mikä safka on ollu hyvää.
Tää on mulle ko päiväkirja.
--------------------------------------------
Oon oikeesti ihan kiva.
Mp tästä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti